En voi puhua koko Argentiinan sairaanhoidon tasosta, koska kokemuksia ei ole muualta, mutta täällä Catamarcassa ainakin taso on melko huono. Juuri tästä syystä ainoo toiveeni on etten vaan pääse sairastumaan täällä. Ainakaan vakavasti. En suostu mopojen kyytiin tästä samasta syystä. Liikenneonnettomuuksissa kuolee ihmisiä joka päivä! En tiedä mikä on virallinen tyyli saada ajokortti, mutta täällä ilmeisesti menet vaan pyytämään ja valmis. Ei edellytetä ajotaitoa.
Melkeen kaikkialla on käytössä jonotusjärjestelmä, eli vastaan otetaan saapumisjärjestyksessä. Paikalle on siis ilmaannuttava tunteja aikasemmin. Ensin saapuu potilaat, myöhemmin lääkärin sihteeri ja viimeiseksi lääkäri. Jos saapuu. Yllättävän usein lääkäreillä tulee jotain menoa ja kaikkien on tultava uudestaan seuraavana päivänä. Ja uudestaan tekemään jonoa.
Mulla on aina ollu suht järkyttävä hammaslääkärikammo, joten oon onnellinen etten oo vielä täällä joutunu sitä kohtaamaan. Kerran menin anopin mukana hammaslääkärin vastaanotolle(täällä myös hyvin usein otetaan joku mukaan sinne lääkärille. Seuraa pitämään varmaan). Mut yllätti että jopa siellä oli jonotussysteemi. Anoppia ennen oli noin 12 potilasta, joten laskeskelin että tässä menee nyt sitte koko päivä. Vastaanottavia hammaslääkäreitä oli siis yksi. Mutta ei! Käytetty aika/potilas oli n.5-10min. joten veikkaan ettei sielä ainakaan puudutuksen kanssa paikkailtu kovinkaan montaa. Selvittiin parissa tunnissa.
Ainoot henkilökohtaset kokemukseni lääkärillä käynnistä on ollu tässä meijän lähisairaalassa, joka on parin korttelin päässä. Ensimmäinen tais olla kun oltiin menossa naimisiin ja täällähän tehdään HIV-testi sitä varten. Herättiin joskus viiden aikaan aamulla ja käveltiin sairaaalalle maistraatista saadun lomakkeen kera. Jonossa tais olla vaan 2 ennen meitä. Keskellä käytävää oli pöytä jossa kax sairaanhoitajaa oli käärimässä (käytettyjä)sideharsoja rullaksi. Materiaaleista on siis huutava pula. Muutama purkki verta täyteen ja seuraavana päivänä käytiin noutamassa labrasta tulokset, siitä kiitettävän nopeasti lääkärin vastaanotolle(yhdessä) kuulemaan tulokset(jotka oli jo käytävässä luettu). Lääkäri täytti maistraatin paperit ja homma oli sillä selvä.
Toinen kerta oli noin vuosi sitten, kun onnistuin jotenkin saamaan jonkunlaisen virtsatientulehduksen tai vastaavan. Käytännössä siis pissasin verta. Mies oli mukana ja sattu tuntemaan käytävässä pyöriviä sairaanhoitajia, joten heti ovella jo huudeltiin että "mikäs teillä on hätänä" ja "no,toi vaimo pissaa verta". Onnex koko sairaala oli siestalla käytännössä tyhjä.
Pääsin heti lääkärille, joka lähetti mut labraan, josta sain purkin johon kävin pissaamassa ja vein sen takasin. Tuloksia odotellessa joku mukava hoitsu kyseli multa että oonko varma ettei mulla oo vaan menkat alkanu. Oon. Seuraavax se oli sitä mieltä että mun ehkäsypillerit voi myös aiheuttaa tän. Selvä homma.
Sain labrasta tulokset, menin uudestaan lääkärin juttusille, joka kerto että mulla on todennäkösesti jonkunlainen virtsakivi(tai ainaki niin sen päässäni suomensin), kirjotti mulle reseptin ja kysy haluunko piikin pyllyyn. En tykkää kauheesti piikeistä, mutta siinä vaiheessa olo oli niin tukala että Kyllä kiitos. Toinen mukava hoitsu laitto mulle verhon takana piikin ja sitten miehen kanssa apteekkiin. Siellä sitten kanssa jotain ongelmaa siitä että mitä kipulääkettä mulle tarkkaanottaen pitää antaa, joten taas huutelua että "mikä sitä vaivaa" ja mies taas tähän että "no,se pissaa verta". Onnex myös apteekki oli siestalla tyhjä. Tunnin päästä siitä kun olin sairaalaan lähteny, olin jo kotona lääkkeitten kanssa. Parin tunnin päästä olo oli huomattavasti parempi.
Muuten on tullu sairaaloissa käytyä melko usein milloin kenenkin kanssa. Ja oon huomioinu että puutteita on paljon. Ilmeisesti edes yksityisellä ei viikonloppusin ole osastoilla lääkäriä, joka kiertäis potilaat läpi. Jos siis joudut vaikka perjantaina osastolle ja et oo kuoleman kielissä niin saat odottaa maanataihin että lääkäri näkee sut ensimmäisen kerran.
Anoppia puri kerran koira ja se meni taas tohon lähisairaalaan ja kerto että niillä ei ollu edes millä puhdistaa sitä haavaa! Kuulemma jollain likasella rätillä sitä pyyhittiin ja tikit päälle. Jäykkäkouristusrokotus piti ite hakea apteekista ja mennä seuraavana päivänä laitatuttamaan.
Muutama kuukaus sitte järkytyin ku kuulin että täällä ei oo ensihoitajia ollenkaan olemassa. Että tällä hetkellä koulutetaan ensimmäisiä. Ambulansseissa kuskin lisäksi on hoitaja ja tarpeen tullessa sairaalasta lähtee päivystävä lääkäri mukaan. Eli käytännössä jos lääkäri joutuu lähtemään ambulanssilla, sairaala jää kokonaan ilman lääkäriä. Mitä jos sinne tulee sillä välin joku kriittisessä tilassa?
Piikki pyllyyn on täällä tosiaan vastaus kaikkeen. Jopa flunssaan! Itelle on jääny mieleen että Suomessa lääkärit sanoo että flunssa lähtee vaan lepäämällä. Oon edelleen samaa mieltä.
Tuntuu että täällä lääkitään vähän turhan herkästi. Lääkärit ei tunnu aina lähtevän ettimään sitä ongelman syytä, vaan kirjottaa reseptejä kunnes löytyy lääke joka helpottaa oloa. Apteekista saa melkeen mitä vaan ilman reseptiä, joten se on myös tehty turhan helpoksi. Muistan myös kuulleeni että näitä itselääkinneitä kuolee täällä vuosittain vähän turhan paljon...
Kaikki esimerkit on omakohtaisia tai jollekkin tutulle tapahtuneita, eli ei ihan tuulesta temmattuja, mutta myönnän etten tiedä tarpeex että voisin yleistää että kaikkialla toimitaan näin. Luulen että monessa paikassa kuitenkin tehdään mitä vaan pystytään, mutta kaikki ei vaan aina oo siitä henkilökunnasta kiinni.
Itse oon ihan tyytyväinen tohon lähisairaalaan, kyllä sieltä aina jotain apua saa ja suhteellisen nopeesti vaikka niillä oiski kumihanskoista lähtien kaikki tarvikkeet loppu.
Pakko vielä lisätä tähän loppuun ihmetykseni näitten tavasta kertoa kaikesta lähes tuntemattomille. Ei Suomessa kerrota kaupan kassalle että sulla on ripuli. Sitä ei vaan kerrota. Täällä kuka tahansa voi keskustella ripulista kassajonossa. Ja hyvin todennäköisesti jonosta joku muu yhtyy keskusteluun ja ehdottaa jotain parannuskeinoa. Ja niitä on aina useita.
Joka kerta ku oon ollu flunssassa ni oon kuullu ne 100 eri keinoa selättää flunssa jollain taikajuomalla. Jokaisella on oma reseptinsä.
Ja kun sairastut, noin viiden minuutin päästä koko kylä tietää asiasta. Menet pahaa aavistamatta ostamaan kioskilta maitoa ja johan siellä on heti joku kyselemässä vointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti